A: "Mikä sun lempiväri on?"
N: "Öää mun lempiväri.. vaaleenpunanen."
N: "Hui nyt pelottaa XDD"
A: "Sietääkin pelätä, ei sitä koskaan tiedä mitä sekopäisiä ideoita saan."
N: "XDDD paras"
A: "Okei eivaan, ehkä tää on ihan kiva juttu. You'll see."
Ja nyt sä näät. Toivottavasti tää on sustakin ihan kiva juttu.
________________________________________________________________________________________________
Mä tiedän, että sulla on toisinaan tosi paha olla ja jos jollain tapaa voin vaikuttaa siihen, mä tosiaan haluaisin. Ehkä sen takia mä tänkin teen. Ehkä mulla ei oo sanoja saamaan sun oloa paremmaks, mut ainakin mä voin sanoilla osottaa et mä oon tässä.
Haluun jo etukäteen varottaa, että se mitä tuut nyt seuraavaks lukemaan, tulee todennäkösesti paikoittain olemaan ehkä tosi kliseistä ja outoa, mut minkäs mä itelleni mahdan. Toivottavasti tää auttais sua muistamaan, et on ihan ok olla olematta ok.
Nea, muistathan aina et sä oot ihan huikee tyyppi? Oot hauska, kekseliäs ja fiksu. Sulta löytyy meemejä jokaseen päivään ja hetkeen, eikä keskustelut sun kanssa oo koskaan tylsiä. Oot kaunis, niin ulkoa ku sisältäki, ja oot monet kerrat sanonu mullekin kaikkia tosi ihania juttuja. On aika uskomatonta, et mulla on ollu mahollisuus tutustua sun kaltaseen ihmiseen, vaikkei olla ees koskaan nähty in real life. Oot myös positiivinen, ihanan pirtee ja hassutteleva tyyppi.
Ja sit susta löytyy se toinen puoli. Se herkkä, ahistunut Nea, joka stressaantuu pienistäkin jutuista, ei halua vaivata muita ongelmillaan ja yrittää pitää kulissia yllä "aina niin iloisesta" Neasta. Mut hei: mä tykkään tästä Neasta vähintään yhtä paljon, kun siitä meemejä lähettelevästäkin.
Mun on ehkä vähän tyhmä antaa neuvoja asioista, joita en itekkään osaa, mut sanon tän silti: ei aina tarvii jaksaa. Esittämällä ilosta julkisilla paikoilla tai ihmisten seurassa ja sit itkemällä yksin kotona sä kulutat ittes loppuun, eikä me kukaan haluta nähdä sitä ku meille tärkee ihminen (sinä nimittäin) joutuu kokemaan sen. Mä oon täällä sua varten hei. Ei sun tarvii aina olla positiivinen ja hymyillä. Vaikka kaikki näyttäis menevän elämässä hyvin, vaikka ois kaikki syyt olla onnellinen, joskus vaan silti tuntuu pahalta ja se on ihan fine.
Sä oot ihan liian ankara itseäs kohtaan. Sä oot ihana, välittävä ja muita ajatteleva ihminen. Jos joku ei tajua sitä, se on sen menetys. Sä et ansaitse huonoo kohtelua, oli se sit kaverilta tai keneltä tahansa. Ansaitset niin paljon enemmän.
Vaikka sä haluutkin asettaa muut edelle ja auttaa, mä toivoisin et sä osaisit ajatella itseäs. Ei aina tarvii olla epäitsekäs. Joskus vaan pitää laittaa oma hyvinvointi, omat asiat muiden eelle ja pitää huolta itestään. Jos sä et auta itseäs, sun on vaikeempi auttaa muita. Jos sä et rakasta itseäs, sun on vaikeempi rakastaa muita. Sun täytyy joskus tehä jotain ihan vaan ittes takia, ei aina muiden.
Mun sydän särkyy joka kerta kun kerrot, että syytät itteäs jostain tai et jaksa esittää iloista tai muuta vastaavaa. Rakas Nea, ei sun tarvitse. Me välitetään, mä välitän, susta ihan vaan sellasena kun sä oot: sekä "hyvät" että "huonot" puolet mukaan lukien, eikä mikään tuu muuttamaan sitä. Haluun auttaa. Haluun, että sulla on hyvä olla.
Oot rohkea ja vahva ihminen, mut samalla osa susta on ihan rikki. Eikä mikään näistä sulje toisiaan pois. Oot rohkea, kun uskallat luottaa ihmisiin, mennä kahville uusien tuttavuuksien kanssa ja kertoa itestäs vaikeitakin juttuja. Oot vahva, kun päivästä toiseen jaksat nousta ylös ja päivä toisensä jälkeen selviät. Uskallat näyttää myös ne sun heikkoudet, kertoa ne asiat jotka sua ahdistaa ja jakaa ne fiilikset, joita koet yksin kotona kun se "elämä on pelkkää ruusuilla tanssimista"-kulissi on alhaalla. Oot rikki, sulla on paha olla, mut sä oot ihminen ja se on okei, ettei aina mee hyvin. Kaiken sun kokeman ja tunteman jälkeen sä oot vieläkin hyvä ihminen: muita ajatteleva, sydämellinen ja hauska. Oot hyvä ystävä ja jaksat myös kannustaa muita.
Sä oot nuori, mut sä tunnet ja ajattelet niin paljon. Mä toivon et sun tulevaisuus tulee olemaan täynnä iloa, ihania ihmisiä, paljon hyvää ja paljon uusia juttuja. Sulla on, tai no meillä molemmilla on, vielä niin paljon koettavaa ja nähtävää, ja mä haluun et jonain päivänä sä voit ylpeenä katsoa itteäs peiliin ja sanoa et "mä selvisin".
Elämä ei ehkä koskaan tuu olemaan helppoa, eikä sen kai oo tarkotuskaan. Kai ideana on vaan, että oppii iloitsemaa pienistäkin jutuista, antamaa tilaa huonoillekin fiiliksille ja ympäröimää ittensä ihmisillä, jotka välittää ja asioilla, joista ite tykkää.
Vaikka jonain päivänä ei ehkä oltaiskaan enää tekemisissä, mä toivon että tuut muistamaan et sä oot kultaa, äläkä anna kenenkään koskaan saada sua tuntemaa toisin. Ja hei: mä oon ylpeä susta. Oot jo pitkällä.
